Arduino-työpaja maaliskuussa

Järjestimme Robolukion työryhmän yhteisen työpajan maaliskuussa. Työpajassa tutustuimme aamupäivällä Innokas-verkoston toimintaan ja ideoimme tulevia yhteistyökuvioita. Iltapäivällä pääsimme testailemaan Arduinoja, joita hyödyntämällä tulemme toteuttamaan ainakin ensimmäiset Robolukion kurssit. Iltapäivä päättyi kurssisuunnitteluun.

Arduino starter pakettien lisäksi osa työryhmän opettajista on jo hankkinut paljon lisämateriaaleja

Tiina näyttää Juhanille miten homma hoituu!

Valo syttyi!

Mutta koodi meni väärin..

Suunnittelusta kohti käytännön kursseja

Robolukio järjestää tänä keväänä yhdessä Mehackitin kanssa kaikille Vantaan päivälukioiden opiskelijoille avoimet ”Johdatus elektroniikkaan ja ohjelmointiin” -kurssit Tikkurilan ja Martinlaakson lukioissa. Opiskelijoiden lisäksi Robolukion työryhmän opettajat pääsevät tutustumaan Mehackitin kehittelemään elektroniikan ja robotiikan lukiokurssiin opiskelijan näkökulmasta. 

Kurssit toteutetaan kevään viimeisessä jaksossa 2 x 75 min pituisina tapaamiskertoina. Viime marraskuun työpajassa totesimme Mehackitin edustajien kanssa aiheen kannalta olevan parempi, jos tapaamiskerrat kursseilla ovat normaalitunteja pidempiä. Näin opiskelijat voivat vauhtiin päästyään työskennellä pidemmän aikaa kerrallaan, eikä välineiden esille ottamiseen ja purkamiseen kulu niin paljon aikaa kurssilla. Mitä sitten kevään kursseilla tullaan Vantaan lukioissa puuhaamaan? Tänä keväänä Vantaallakin Mehackit-kurssin opettajana toimiva Mikko luonnehtii Mehackitin blogissa kurssin käytäntöjä seuraavasti:

”Kurssilla tehdään Arduinoon liitettyjä virtapiirejä. Arduino on kuin pieni tietokone. Kun virtapiiri on rakennettu, Arduinoa ohjelmoidaan prosessoimaan jostain sensorista, esimerkiksi napista tulevaa signaalia halutulla tavalla. Signaalin avulla voidaan saada esimerkiksi ledi-valo vilkkumaan. 

Yksinkertaisimmissa virtapiireissä on vain yksi ledi ja vastus, mutta kurssin loppupuolella kaikki toteuttavat projektityön, jotka ovat monimutkaisuudeltaan jo toista luokkaa. Omalla kurssillani moni opiskelija teki esteitä väistävän robotin, joka liikkuu itseohjautuvan imurin tavoin!”

Mikon mukaan opiskelijoiden tekemät projektityöt ovat ehdottomasti kurssin mielekkäintä antia. Samaa kertovat myös opiskelijapalautteet. Robolukion työryhmän kesken on noussut keskustelua siitä, miten opettajalla riittää aika eri tahtiin etenevien opiskelijoiden ohjaamiseen omilla kursseillamme. Kuinka laajoja teemoja kursseilla ehditään käydä yhdessä läpi, jos opettajan aika kuluu virtapiirien tarkistamiseen ja yksilöohjaukseen? Myös Mikon mukaan tämä saattaa aiheuttaa opettajalle haasteita kurssin aikana, mutta sen voi kääntää myös edukseen. Mikko vinkkaakin opiskelijoiden eri tahtiin etenemisen mahdollistavan sen, että nopeammin asian omaksuneet opiskelijat voivat auttaa toisia opiskelijoita ja samalla opettajalle jää enemmän aikaa henkilökohtaisen ohjauksen antamiseen. 

Tämä opetusmalli on monelle tuttu yksilöllisen oppimisen opetusmallina, jota Vantaalla Martinlaakson lukiossa matikkaa ja fysiikkaa opettava Pekka Peura on kehitellyt. Robolukion tulevilla kursseilla on tarkoitus, että opiskelijat pääsevät itse ja yhdessä tekemisen kautta harjoittelemaan ohjelmointi- ja robottiteknologian perusteita. Kevään Mehackit-kurssien jälkeen tulisi Robolukion omien kurssisuunnitelmien suhteen olla jo pitkällä. Omat kurssimme pyörähtävät käyntiin kaikissa Vantaan päivälukioissa syksyllä 2017 ja sitä ennen on vielä paljon suunniteltavaa ja opittavaa. 

http://maot.fi/2012/05/opetuskulttuur...

Videon lisenssi: Creative Commons Attribution (CC BY)

https://creativecommons.org/licenses/...

Lue Mehackitin blogipostaus ja Mikon mietteet kokonaisuudessaan täällä: mehackit.org/posts/projektityot-ovat-mehackitin-lukiokurssin-suola

Mukavaa kevään alkua kaikille!

- Teija

Kreationer under jullovet

För jullovet 2015 lånade en familj hem ett par satser Lego Mindstorms av högstadiet. Tack för samarbetet. I bästa fall var takten en ny robot varje dag.

Dag efter dag blev kreationerna bättre och i slutet av jullovet föddes dessa två kreationer, färgroboten och myran.

Färgroboten kör framåt tills den stöter på ett hinder, då svänger den om och fortsätter sin färd. Dessutom kan man styra den med färgkuben, grön färg ökar hastigheten, röd får den att stanna, gult och blått får den att svänga vänster och höger.

Programmet ser ut som följande:

Myran igen går på sina sex stycken ben och styrs även med hjälp av färgkuben. Idén för Myran är tagen ur Laren Valks "The Lego Mindstorms EV3 Discovery Book - a Beginners Guide to Building and Programming Robots".

/Kristoffer

Robolukio- ja Innokas-hankkeen yhteistyö käynnistyy

 

Robolukion avainhenkilöt kävivät tapamaassa Innokas-verkoston johtajaa Tiina Korhosta Helsingin yliopistolla. Tapaamisessa sovittiin Innokas-hankkeen ja Robolukion välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö alkoi välittömästi, kun Robolukion lukiot liittyivät Innokas-verkostoon ja saivat Innokas-hankkeelta LEGO MINDSTORMS Education EV3 -setit joululoman ajaksi testattavaksi. Opettajilla on mahdollisuus testata laitteita ennen omien hankkimista ja pohtia LEGO-robottien soveltuvuutta lukio-opetukseen. 

Esikoululaisen, alakoululaisen, insinöörin ja opettajan yhteistyön tulos. Kiitos apulaisille!

Robotiikkaa ei ole aiemmin juurikaan ollut lukio-opetuksessa Suomessa ja siksi Robolukio tuntuu kiinnostavan monia yhteistyötahoja – myös Innokas-hanketta. Yhteistyö jatkuu alkuvuonna tietoiskulla Innokas-hankkeesta ja Innokas-kouluttajan pitämällä työpajalla, jossa pääsemme tutustumaan tarkemmin legojen rakenteluun ja erityisesti niiden käyttöön kouluissa. Tiina lupasi kertoa Innokas-hankkeesta vielä tarkemmin ja kertoa mitä hankkeessa on saavutettu tähän asti ja miten robotiikka ja ohjelmointi näkyvät yritysmaailmassa Suomessa ja ulkomailla. Innokas-hankkeessa on tähän saakka ollut lähinnä peruskouluja ja esikouluja, mutta nyt Robolukion ja Innokas-hankkeen yhteistyön myötä verkosto laajenee myös lukioihin.
  

- Juhani 

Innokas-hankkeen nettisivut: http://www.innokas.fi/

Robolukio herättää kiinnostusta

Vantaan sanomat julkaisi artikkelin robolukio-hankkeesta. Artikkelissa hankkeen idean alunperin keksinyt Tiina kertoo hankkeen taustoista ja etenemisestä.

Lue koko juttu Vantaan sanomien sivuilta: Robotit valtaavat Vantaan lukiot ensi keväänä

- Juhani

Filosofiaa ja robotteja

Miten yhdistää filosofia ja robotiikka? Robolukion tavoitteena on luoda uudenlaisia, oppiainerajat ylittäviä, lukion soveltavia kursseja. Mitä annettavaa robotiikalla voisi olla vaikkapa lukion filosofialle tai filosofialla robotiikalle?

Robottiviikon 2015 vieraat pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja kysymyksiään robotiikkaan liittyen ideaseinällä. Ajatusten ja ideoiden filosofisuus oli yksi huomio, mikä nousi ideaseinää tarkastellessa mieleen, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna, eihän se mikään ihme ole. Uudet teknologiat herättävät uudenlaisia kysymyksiä: Miten elämä muuttuu uudenlaisten teknologioiden myötä? Entä miten tähän muutokseen tulisi suhtautua? Alla roboviikon kävijöiden ajatuksia.

Robottiteknologian kautta lisäkäsiä ja uudenlaisia toimintamalleja.

Inhimillisyys, luovuus ja tulevaisuus. Milloin koneesta tulee inhimillinen?

Robottiviikon terveydenhuollon teemapäivänä viesti oli selvä: enemmän aikaa inhimilliseen vuorovaikutukseen ja käytännön töitä roboteille.

Pitäisikö roboteillakin ola lakisääteiset tauot?

Olisiko tässä hyvä esseen aihe?

Ja mitäs Descartes sanoikaan sielusta? Siitä taidettiin puhua siellä filosofian ykköskurssilla..

Vanhojen toimintatapojen päivittämistä ja uusien luomista - sitäkö se robottiteknologia tuo mukanaan?

- Teija

Arduinoja, legorobotteja ja ohjelmointia työpajassa

Robolukiossa tapahtuu taas! Järjestimme Robottiviikon yhteydessä kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä pääsimme tutustumaan LEGO-education robottisarjoihin. Legon sarjoja on tähän mennessä käytetty Suomessa lähinnä perusopetuksen puolella. Perusideanamme on ollut, että legot voisivat toimia lähtöstarttina omilla robotiikkakursseillamme. Pohdittavaksemme jäi kuitenkin se, kuinka hyvin legot soveltuvat juuri lukio-opetukseen, onko järkevää satsata melko kalliiseen sarjaan ja mitä lisäarvoa legot toisivat kursseillemme.

Päivän toisessa työpajassa pääsimme kokeilemaan robottien kokoamista ja ohjelmointia sekä ideoimaan yhteistyökuvioita. Mehackitin vetämä työpaja oli tehokas, ja saimmekin 1,5 tunnin aikana testailtua ja kokeiltua mukavasti erilaisia juttuja.

3D-tulostettu menopeli huristeli työpajan päätteeksi lattialla ja väisteli tielleen tulleita esteitä.

Mehackitin Hilla ohjeisti ja opettajat kokeilivat perässä. Välillä työryhmäläiset ottivat ohjat omiin käsiinsä ja lähtivät esimerkiksi testailemaan, miten masiinaan saisi ohjelmoitua mahdollisimman ärsyttävän äänen. Hyvää esimakua omista robokursseistamme?

Tevellan Tommi näytti, miten Lego-robotilla voi mitata esimerkiksi putoamiskiihtyvyyttä.

Ohjelmoitava EV3-palikka eli ”robotin aivot” sekä
EV3-ultraäänianturi eli ”robotin silmät”.

Siellä ne on kytkettyinä.

Helppoa kuin heinänteko!

Lumon lukion robottiaiheisia töitä oli näytillä Airo Islandilla.

Zora-robotti oli nähtävillä Robottiviikoilla "Terveydenhoito ja robotiikka" -teemapäivänä. Zora on noin 60 cm pitkä humanoidirobotti, jonka voi bongata esimerkiksi kouluista, palvelutaloista tai sairaaloista. Lue lisää Zorasta täältä.

Näillä eväin taas eteenpäin. Pian pitäisi saapua myös Arduinot työryhmäläisten testailtaviksi, joten puuhat sen kuin jatkuvat!

- Teija

Robotiikka ennen ja tulevaisuudessa

ABB:n valmistama teollisuusrobotti

Hei, olen teollisuusrobotti. Ensimmäiset täysin sähköiset robotit kehitettiin 1974 ja tuolloin työnsä aloittaneet sukulaiseni ovat tehneet töitä jo noin 7,7 miljoonan syklin verran (noin 4 vuosikymmentä). Tuolloin työpaikat löytyivät lähinnä raskaan teollisuuden parista, metallin työstöä, hitsausta yms. Tuoreemmat kehitysversioni voivat päätyä esimerkiksi elintarvike- tai kosmetiikkateollisuuteen pakkaustöihin, laadunvalvontaan tai valmistamaan kynttilöitä.

Robotteja on toki muunlaisiakin kuin meitä paikalleen pultattuja teollisuusrobotteja. Oheisesta videosta voit tutustua, missä kaikissa askareissa teknologia on ihmisten elämää helpottanut ja tullee jatkossa helpottamaan vielä lisää!

Robottiviikko 2015 starttaa maanantaina!

Eurooppalainen Robottiviikko on järjestetty vuosittain aina vuodesta 2010 lähtien. Robottiviikon tarkoituksena on kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä lisäämään tietoisuuttaan robotisaatiosta sekä tuoda robotiikasta kiinnostuneet ihmiset yhteen. EU Robotics Week järjestetään 23.-29.11.2015.

Suomessakin järjestetään jo kolmannen kerran Robottiviikot Airo Islandilla osana eurooppalaista Robottiviikkoa. Suomen Roboviikkojen ohjelmaan voit tutustua täällä.

Osallistumme Robolukion työryhmän ja muiden vantaalaisten opettajien kanssa Robottiviikoille tiistaina 24.11., jolloin päivän teemana on "Teknologia ja teollisuus". Järjestämme aamupäivällä ensin oman työpajamme, jonka jälkeen jatkamme Robottiviikon ohjelmaan. Omassa työpajassamme ensin Tevella tutustuttaa meitä LEGO MINDSTORMS Education -robottisarjoihin, jonka jälkeen pääsemme Mehackitin vetämissä demopajoissa ideoimaan robottiteknologian hyödyntämismahdollisuuksia opetuksessa sekä tutustumaan robottien rakentamisen eri työvaiheisiin. Robolukion työpajan tarkoituksena on hankkia lisää tietoutta legoroboteista sekä saada virikkeitä omien kurssiemme suunnitteluun.

Roboviikon ohjelmasta osui silmään koulutukseen liittyen ainakin kaksi ohjelmanumeroa. Esimerkiksi tiistaina 24.11. klo 16 TEAKin rehtori Ari Maunuksela pitää puheenvuoron "Koulutus robotiikan muuttuvassa ajassa" ja keskiviikkona 25.11. klo 15 Hermia Groupin Timo Rainio otsikolla "DigiRobo -koulutusverkosto, koulutuksen kehittämisyhteistyötä yli perinteisten ala- ja yritys-oppilaitos rajojen".

Stay tuned! #ERW2015

Robottiviikoilla nähdään,

Teija

Laitteiston valinta

Hanke etenee! Viime tapaamisessa agendana oli laitteiston valinta ja päädyimme seuraaviin ratkaisuihin: Kurssi aloitetaan legoroboteilla ja niistä edetään kohti "oikeata" ohjelmointia, jossa käytetään alustana Arduinoa.

Kahteen laitteistoon päädyttiin, sillä Arduino ei ole erityisen helposti lähestyttävä laite. Legorobotin ohjaus on nopeasti omaksuttavaa, sekä ohjelmoimisen perusidea tulee hyvin esille. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. Arduinon hyvänä puolena on taas huikea muokattavuus sekä melko halpa hinta.

Laitteiston valinnan jälkeen haasteena on opetella käyttämään niitä. Seuraavaksi siis hankimme itsellemme laitteet kokeiluun ja suuntaamme koulutukseen.

Kuvassa arduino

Legorobotti taisteluvalmiudessa